sunnuntai 8. marraskuuta 2009

Krusifiksi ja koulu

Olen ollut huomaavinani joukkoviestimissä uudelleen noussutta keskustelua siitä, tarvitaanko kouluissa uskonnonopetusta ja jos tarvitaan, millaista sen tulisi olla. Viimeisimpänä tapauksena oli Italiassa asuva suomalaisäiti, joka nosti oikeusjutun Italian valtiota vastaan koulujen seinillä olevista krusifikseista. Kyseisen äidin mukaan krusifiksit loukkaavat yksilöiden oikeutta saada tunnustuksetonta opetusta. En ole seurannut tätä juttua sen tarkemmin. Sen vain tiedän, että syytteen nostanut äiti voitti jutun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja Italian valtio aikoo valittaa päätöksestä vedoten krusifiksien kulttuuriseen, ei uskonnolliseen merkitykseen. Helsingin Sanomissa ollut gallup oli äidin puolella: huomattava enemmistö vastanneista piti sopimattomana pitää krusifikseja koulujen seinillä.

Olen yrittänyt muodostaa omaa kantaani asiaan. Totuus taitaa olla, että tiedän asiaan liittyen liian vähän, jotta voisin muodostaa oman mielipiteen. On selvää, että olen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kannalla siinä, etteivät krusifiksit kuuluu kouluihin, joissa käy eri uskontokuntiin kuuluvia ja myös täysin uskontokuntien ulkopuolella olevia oppilaita. Koulu ei ole kirkko, tai ainakaan sen ei kuuluisi olla. Eri asia on sitten, mikäli koulu on tarkoitettu vain kristityille ja asia on kaikilla selkeästi tiedossa. Näkisin kuitenkin laajempana kysymyksenä tässä yhteydessä koulujen uskonnonopetuksen ja juuri siihen minulla ei vielä ole kantaa. Kaikeksi onneksi asia ei ole omalla kohdallani juuri nyt niin ajankohtainen, joten ehdin muodostaa näkemystäni rauhassa.

Jos kuitenkin ajattelen asiaa oman lapsuuteni näkökulmasta, mielestäni uskontoa ei olisi tarvinnut opettaa siinä laajuudessa kuin sitä ainakin meillä silloin käytiin läpi. Jo ala-asteella yksityiskohtia oli enemmän kuin riittämiin. Sen sijaan muita uskontoja käsiteltiin oikeastaan vasta yläasteella ja lukiossa, ja viimeksi mainitussa lähinnä valinnaisella kurssilla. Nykyaikanakin on paikallaan tuntea oman uskontonsa pääopetukset, mutta yhä tärkeämmäksi on noussut myös muiden uskontojen pääkohtien tuntemus. Emme elä enää siinä suljetusssa lintukodossa, jossa käytännössä kaikki edustavat samaa uskontoa. Se vanhempi tai nuori, joka haluaa omasta tai muista uskonnoista syvällisempää tietoa, löytää sitä myös itsenäisesti - tietysti lähdekritiikkiä unohtamatta. Siksi uskonnonopetus voisi muuttua enemmän maailmankatsomustiedon suuntaan yhdistettynä kaikkien suurimpien uskontokuntien pääkohdilla. Monesti kun olisi hyödyllisempää muistaa, mikä meitä yhdistää kaikkien erottavien seikkojen sijaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tervetuloa kommentoimaan tekstejäni. Blogini on kommenttiystävällinen - varaan kuitenkin itselleni oikeuden olla julkaisematta kommentteja, jotka loukkaavat minua tai islamin uskoa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...