torstai 11. helmikuuta 2010

Onko islamin aika uudistua?

Seuraava, tämänkertaisen kirjoitukseni lähtökohtana oleva katkelma on peräisin Iviews-verkkolehdessä ilmestyneestä artikkelista Reclaiming Islam. Olen lyhentänyt artikkelia huomattavasti ja poistanut välistä katkelmia luettavuuden helpottamiseksi ja artikkelin pääsanoman selventämiseksi.

[...] From statecraft to aspects of individual daily life, Muslims must live under the pail of Shariah or Islamic law. All rules of conduct, transactions and policies are derived directly from the Qur'an, the example of the Prophet, and interpretive precedents established by the consensus of recognized scholars. Most of the Islamic texts on law, penal codes, civil codes, etc., are based on 14th century law at best - it could be 11th or 12th century.

The word of God quite often needs explanation. So far, the explanation comes only from a small group of men who are certainly competent to provide it. The scholars of Islam, the ulema, who claim the rights to say what God means are trained in Islamic methodology rooted in the Qur'an and the Prophet's example codified in Hadith, yet their interpretive or cognitive deliberations suffer because of a lack of understanding of the complexities of modernity. Hence the corporal punishment, the severing of hands for theft, the stoning of women for violation of marital laws, the law of apostasy and other legal formulations in the treatment of minorities, which still are a part of law in many Muslim countries. [...]

Unquestionably there is now an urgent need for Muslims to look at the "inclusive" message of the Qur'an, which demands respect and tolerance for others. The dominant literalist understanding of the Qur'an through which extremists like of all other religions make the argument for violence must be rejected in favor of fresh insights and understanding. Muslims [...] must demand that Muslim governments and those in authority act responsibly in bringing about the necessary changes which will ensure that the understanding and ruling based on Shariah is consistent with accepted standards of human rights and civil society. [...] It need not be pointed out that Islam itself encourages balance between Reason and Theology; the process of Ijtehad - an essential tool in the exercise of reason in seeking solutions to ongoing problem must now be reactivated and vigorously pursued. New educational policies and curricula for schools and also for the imams in control of mosques and large constituencies of people must lead to new hermeneutics. The challenge is to work diligently toward narrowing that gap between the promise of Qur'anic ideals and the reality of the time. [...]


Artikkelissa oli useita kohtia, jotka herättivät mielessäni ajatuksia ja joita tulen käsittelemään tässä yhteydessä. Ensin haluaisin kuitenkin kertoa jotakin omasta taustastani, joka kenties selventää omaa näkökantaani.

Eräs syistä (kaikkia syitä en ole todennäköisesti vielä edes tiedostanut), jotka saivat minut aikoinaan vieraantumaan kristillisestä seurakunnasta, eroamaan kirkosta ja löytämään uuden hengellisen kodin islamissa oli sen tarjoama kokonaisvaltaisuus. Islam kattaa koko elämän, se yhdistää uskon ja arjen toisistaan erottamattomaksi kokonaisuudeksi. Siinä on jotain ikiaikaista, joka ei yritä mielistellä liikaa. Olin kyllästynyt (evankelisluterilaisen) kirkon yrityksiin saada kirkkoon kävijöitä mitä erilaisimmilla tempauksilla: motoristikirkoilla, viihteellisillä kirkkokonserteilla, kirkon "jalkautumisella kansan pariin". Ajatuksena on kaiketi ollut, että kirkon tulee palvella kansalaisia, mutta näin keinot toisinaan kyseenalaisina. Kaiken lisäksi erilaisista yrityksistä huolimatta kristillisen kirkon jäsenmäärä ei ole edes merkittävästi kasvanut; pikemminkin useat pienemmät uskonnolliset ryhmät ovat lisänneet jäsenmääriään.

Näiden seikkojen vuoksi olen aina hieman varpaillani, kun puhutaan uskonnon uudistamisesta, uusista tavoista nähdä ja soveltaa uskoa. Islam on toki muutakin kuin uskoa, se on kokonainen yhteiskuntajärjestelmä ja tapa elää, mutta silti näen uudistamisella vain rajalliset mahdollisuudet. Ajatellaan esimerkiksi sitä, mitä uudistuminen on saanut aikaan länsimaissa. Joidenkin lukemieni teosten mukaan länsimaissa ja islamilaisissa maissa pukeuduttiin samantyyppisesti noin 100-200 vuotta sitten. Tämän jälkeen länsimaat alkoivat ottaa etumatkaa teknisessä ja taloudellisessa kehityksessä samanaikaisesti kaupungistumisasteen kasvaessa. Pukeutuminen muuttui vähitellen nykyaikaisemmaksi, länsimaisemmaksi, kun taas islamilaisissa maissa pysyttiin pukeutumisen suhteen melko ennallaan ja tekninen kehitys oli hitaampaa.

Samanaikaisesti taloudellisen ja teknisen kehityksen kanssa länsimaiden asukkaat joutuivat kuitenkin yhä kauemmaksi Jumalasta - kunnia ja ylistys Hänelle. Jumalan sijaan yhä tärkeämmäksi on noussut maineen, rahan ja vallan tavoittelu. Alkoholin, huumeiden ja muiden päihteiden käyttö on yleistynyt ja tullut sosiaalisesti yhä sallitummaksi, samoin esimerkiksi avoliiton suosiminen avioliiton sijaan. Länsimaissa yleistyy ylipainoisuus, television katselu ja liikarasittuneisuus. Voidaan kysyä, ovatko nämä tavoittelemisen arvoisia asioita.

Islamin sisäisiä kysymyksiä mietittäessä keskeiseksi nousee nähdäkseni ijtihadin merkitys. Missä määrin ulamalla, islamin uskonoppineilla, on auktoriteettiasema ijtihadiin nähden? Ovatko ulamaan kuuluvat tosiaan niin tietämättömiä nykymaailman monimuotoisuudesta kuin Reclaiming Islam-artikkelin kirjoittanut väittää? Siihen en valitettavasti osaa vastata. Näkisin, että varsinkin länsimaissa toimivien ja asuvien oppineiden tietoisuuteen tulevat väistämättä ainakin jonkinasteisesti oman asuinmaansa ongelmakohdat.

Toinen kysymys on islamin ja ihmisoikeuksien välinen suhde. Tästä aiheesta on kirjoitettu kokonaisia kirjojakin, joita en ole valitettavasti vielä päässyt lukemaan. Yllä olevan artikkelin mukaan sharia-laki on nykyään sovellettuna osittain ihmisoikeuksien vastainen, mutta sitä voitaisiin tulkita myös ihmisoikeuksia kunnioittavasti. Luettuani runsaasti kirjallisuutta erityisesti Afganistaniin liittyen olen tullut tämän väitteen kanssa samaan lopputulokseen. Päättäjien keskuudessa islamin tuntemuksen lisääminen on olennaista. Sen sijaan olen epäileväinen sen suhteen, että Koraanin ja hadithien kirjaimellinen tulkitseminen olisi maailmanlaajuisesti vallitseva tulkintatapa. Ääri-islamistisissa liikkeissä on kuitenkin hyvin vähän muslimeja normaaliin kansankerrostumaan verrattuna.

Islamin uudistuminen ja uudistaminen on kieltämättä niin laaja ja monitahoinen aihe, että tunnen olevani vielä liian tietämätön ottaakseni kaikkia näkökohtia huomioon. Luultavasti jokin merkittävä aihealue on jäänyt minulta kokonaan huomaamatta, Jumala antakoon sen anteeksi. Nämä ovat tämänhetkisen tietämykseni mukaisia mietteitä. Toivottavasti ajatukseni selkiytyvät ja kypsyvät ajan kuluessa, jos Jumala suo.

Kuvan lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Delhi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tervetuloa kommentoimaan tekstejäni. Blogini on kommenttiystävällinen - varaan kuitenkin itselleni oikeuden olla julkaisematta kommentteja, jotka loukkaavat minua tai islamin uskoa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...