sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

Katumuksen tiellä

Sain juuri luetuksi kirjan Journey to the Land of Repentance (Matka katumuksen maahan). Se on opettavainen kertomus miehestä, joka on tehnyt elämänsä aikana paljon syntiä. Hän on jättänyt väliin monia päivittäisiä rukoushetkiä, seurustellut useiden naisten kanssa ja liikkunut huonossa seurassa. Hän on juonut alkoholia ja käynyt sopimattomissa juhlissa. Tekojensa vuoksi hän on alkanut tuntea suurta painoa harteillaan ja sydämessään. Syntien määrä tuntuu hänestä niin suurelta, ettei hän tiedä, voiko Jumala antaa hänelle niitä koskaan anteeksi.


Mies tapaa tuttavansa, joka pyytää häntä mukaansa junamatkalle. Kyseessä ei ole kuitenkaan ihan tavallinen juna, vaan kulkuväline, jolla pääsee muutaman päivän matkalle Katumuksen maahan. Jo junamatkan aikana heille jaetaan lappusia, joissa kerrotaan katumuksesta ja syntien anteeksiantamisesta. Samanlaisia lappusia jaetaan myös perillä hotellissa ja missä ikinä he matkansa aikana liikkuvatkaan. Ne herättävät ajatuksia ihmisluonteesta: Jokainen meistä tekee syntiä, sillä Jumala on luonut meidät ihmisiksi, joiden luonteessa on heikkouksia.

Synnin tekemisellä voi olla ainakin seuraavanlaisia vaikutuksia:
*sydämen melankolia
*elämän vaikeutuminen
*vieraantuminen toisista ihmisistä
*sydämen ja ruumiin heikkeneminen
*tottelevaisuuden häviäminen
*jatkuva syntien tekeminen johtaa totuttuun tapaan, josta on vaikea päästä pois
*synti luo uutta syntiä
*synti luo häpeää ja nöyryytystä
*ujouden ja häveliäisyyden menettäminen
*synti johtaa huolimattomuuteen ja välinpitämättömyyteen
*Jumalan kuvan häviäminen sydämestä

Jumala on Armelias ja tietää ihmisen heikkouden. Hän on luonut sata palaa armoa ja lähettänyt ihmiskunnalle yhden osan pitäen loput itsellään. Hän rakastaa katumuksen tekijöitä eikä jätä syntien anteeksianojaa palkitsematta. Katumuksen tulee kuitenkin olla vilpitöntä ja katumuksen tekijän pitää tehdä päätös siitä, ettei enää palaa syntinsä pariin. Profeetta Muhammadin, rauha ja Jumalan siunaukset hänelle, kerrotaan pyytäneen syntejään anteeksi lähes sata kertaa päivässä. Hän olkoon meille esimerkkinä siitä, että syntejä ei pitäisi päästää kertymään, vaan pieniinkiin synteihin pitäisi kiinnittää huomiota. Emme tiedä etukäteen elämämme pituutta, joten siksikin katumus on tärkeää ajoissa.

Olen miettinyt syntejä ja katumusta omalla kohdallani viime aikoina, joten siksi lukemani kirja tuntui sattumaan käteeni oikeaan aikaan ja sen sanoma jäi erityisesti mieleeni. Olen herännyt huomaamaan, että hyvistä aikomuksistani huolimatta sorrun joskus (toisinaan melko useinkin) huonoihin tekoihin. Olen ehkä laiska tai liian miellyttämisenhaluinen kanssaihmisiä kohtaan. Olin laiminlyönyt rukoilemista ja se tuntui painavan mieltäni jatkuvasti. Rukoilu on varmastikin paras tapa katumuksen harjoittamiseen, ja kun vihdoin tein päätöksen kunnostautua rukoilemisessa, olen huomannut samalla mieleni keventyneen uudella tavalla. Parannettavaa riittää monella elämän osa-alueella edelleen, mutta olen saanut uudenlaista mielenrauhaa sen suhteen, että olen menossa oikeaan suuntaan. Minulle jo tuo yllä oleva lista toimii kimmokkeena pitää kiinni rukoushetkistä ja kiinnittää enemmän huomiota synteihin ja niiden tekemisen välttämiseen. Jumala tietää parhaiten, ohjatkoon Hän meidät oikealle tielle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tervetuloa kommentoimaan tekstejäni. Blogini on kommenttiystävällinen - varaan kuitenkin itselleni oikeuden olla julkaisematta kommentteja, jotka loukkaavat minua tai islamin uskoa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...