maanantai 24. tammikuuta 2011

Patoutumia purkamassa

Jotenkin keskustelu lastenkasvatuskysymyksistä sai todella kummallisen suunnan. Seuraavassa osa keskustelusta, jonka kävin vähän aikaa sitten kahden henkilön kanssa. Sanamuoto ei ole aivan tarkka, mutta keskustelun sisältö meni tähän tapaan:

A: Olen luullut, että siinä uskonnossa [islamissa] vain mies saa määrätä ja pitää kuria lapselle, mutta nainen ei.
Nadia: Kyllä nainenkin saa pitää kuria lapselle siinä missä mieskin, ihan samalla tavalla.
A: Mutta olen kuullut luotettavalta henkilöltä, että jos nainen sanoo miehelle vastaan, niin turpaan tulee. Mutta itsepä olet valintasi tehnyt [mennyt naimisiin muslimimiehen kanssa] ja minä en voi siihen vaikuttaa. Itse tiedät mitä olet tehnyt.
Nadia: En tunne kyllä yhtään naista, jolle olisi tehty sillä tavalla [pahoinpidelty] enkä ole kokenut itse sellaista. Samalla tavalla suomalainen mies voi vetää turpaan, ei sillä ole mitään tekemistä uskonnon kanssa.
B: Hyvä ettet ole itse sitä kokenut. Olet sitten onnekas. Mutta siitähän opetetaan siinä kirjassakin.
Nadia: Ai missä kirjassa?
B: No siinä Koraanissa.
A: Kuulin siltä naiselta, että huonosti käy, jos yrittää laittaa vastaan. Nainen ei saa olla miestä parempi tai mies voi lyödä. Siinä uskonnossa miehet eivät kestä sitä, jos naiset ovat parempia.
Nadia: Kuka sinulle on niin oikein sanonut?
A: (Kertoo naisen nimen.)
Nadia:  No se ei kyllä pidä paikkaansa. Minulla ei ainakaan ole mitään kokemusta sellaisesta enkä tiedä henkilökohtaisesti muitakaan, joilla olisi.
[...]

Ensinnäkin tuollaisissa tilanteissa toivon usein, että minut olisi varustettu paremmalla sanavalmiudella, jotta osaisin nopeasti löytää oikeat sanat. Jälkikäteen on helppo miettiä, millä tavalla olisin voinut parhaiten vakuuttaa keskustelukumppanini siitä, että keskustelussa esiinnostetun naisen tapausta ei voi yleistää koskemaan kaikkia muslimimiesten kanssa naimisissa olevia naisia. Tässä tapauksessa luulin keskustelevani sellaisten henkilöiden kanssa, joilla on suhteellisen avoin ja realistinen suhtautuminen islamia kohtaan, mutta pinnan alla kyteneet ennakkoluulot nousivat nopeasti pintaan. En ollut osannut ollenkaan odottaa, että joutuisin ristituleen vastaamaan jonkun miehen huonosta käytöksestä, sillä sitähän tuo käytännössä oli.

En tunne olevani erityisen onnekas sen vuoksi, ettei mieheni ole pahoinpidellyt minua, sillä mielestäni fyysinen koskemattomuus on jokaisen perusoikeus. En väitä, etteikö muslimimiesten keskuudessa olisi sellaisiakin, joilla on taipumusta väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Tuntui vain kummalliselta, että minua "varoitettiin" sellaisesta asiasta, varsinkin kun olen ollut monta vuotta naimisissa todella rakastavan miehen kanssa eikä asia ole siis minulle millään tavalla ajankohtainen.

Ehkäpä asia on niin, että näiden kahden henkilön mielessä pyörineet ajatukset eivät löytäneet muuta tietä tulla ulos. Kun jotain asiaa pyörittelee mielessään tarpeeksi pitkään, voi käydä niin, että se saa suhteetomat mittasuhteet. Näen tämän keskustelun Jumalalta (swt) tulleena mahdollisuutena kehittää pitkämielisyyttä ja toisaalta keinona välittää oikeampaa kuvaa islamista. Tunnen onnistuneeni tuossa viimeksi mainitussa kylläkin aika kehnosti ja kieltämättä olo tuntui avuttomalta. Jäin miettimään keskustelua vielä pitkän aikaa jälkikäteenkin. Luulen, että vain islamin opiskelulla voi saada lisää valmiuksia vastata niihin haasteisiin, jotka Jumala (swt) asettaa odottamatta eteemme.

3 kommenttia:

  1. assalaamu aleykum sisko! olisipa ollut kiva tavata tämä kyseinen nainen joka noin on väittänyt. jos hän itse on muslimi hän on lukenut jotain väärin tai uskoo mitä mies sanoo. en syyttele kun en tiedä, mietin vain että on hyvä ottaa asioista selvää ensin itse ennen kuin puhuu asioista faktoina. ja sitten käy kuten kuvaamassasi keskustelussa eli ei-muslimit puhuvat muslimeille kuin tietäisivät enemmän islamista kuin muslimit itse.
    itse olen samanlainen, että en meinaa keksiä mitään järkevää sanottavaa välttämättä heti mutta myohemmin keksin paljonkin mitä olisin halunnut sanoa. inhottaa kun jotkut luulevat että kun ryhmä "muslimeita" on jonkinlaisia, niin kaikki olisivat samanlaisia. ovatko kristityt kaikki samanlaisia? heillä on sama kirja jota he seuraavat mutta kukin kristitty on erilainen, yksilö. miksi ei-muslimit eivät ajattele samaa muslimeista? meillä on sama kirja mutta ikävä kyllä kaikki eivät seuraa samoja oppeja.
    Itse yritän käydä pientä mielikuvaharjoittelua välillä, jotta osaisin kohdata sellaiset ihmiset ja ehkä antaa hiemaan dawah. :)

    VastaaPoista
  2. Salaam sisko, tuollaiset tilanteet kieltämättä ovat todella ikäviä, kun vielä menee hämilleen toisen suurista väitteistä. Haluaisi äkkiä pukea omat kokemukset sanoiksi, mutta aina se ei onnistu niin kuin haluaisi.
    On vielä aika mielenkiintoisesti keskustelusi henkilöltä sanottu, että ''siinä uskonnossa miehet eivät kestä sitä, jos naiset ovat parempia'', on todella harmi jos heillä on tuollainen kuva islamista, todella harmi, koska minusta islam ei opeta tuollaista.
    Tällaiset tilanteet kuitenkin auttavat meitä kehittymään vastauksissamme puolustaessamme uskoamme muille. :)

    VastaaPoista
  3. Wa aleikum salam nina ja Hawa,
    kiitos kommenteistanne. Olen tavannut tuon keskustelussa mainitun naisen joitakin kertoja, mutta en varsinaisesti tunne häntä. Hän on tavallinen suomalainen nainen, joka on eronnut ulkomaalaisesta miehestään. Ehkäpä juuri ero on saanut hänet yleistämään kaikki muslimimiehet väkivaltaisiksi ja huonokäytöksisiksi. Hän toimii palveluammatissa, joten vähän pelkään sitä, että hän on levittänyt tarinaansa jokaiselle joka vain jaksaa kuunnella :S. Meillä siskoilla siis riittää tekemistä väärinkäsitysten korjaamisessa. Jumala antakoon meille voimia puhua oikean islamin sanoman puolesta.

    VastaaPoista

Tervetuloa kommentoimaan tekstejäni. Blogini on kommenttiystävällinen - varaan kuitenkin itselleni oikeuden olla julkaisematta kommentteja, jotka loukkaavat minua tai islamin uskoa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...