tiistai 3. toukokuuta 2011

Islamin musiikkikielto

Lähde: http://www.teosto.fi/

Tässä eräs yleistajuinen artikkeli, jonka löysin sattumalta islamin musiikkikieltoon liittyen. Artikkeli on peräisin IslamTodayn sivulta, josta olen sen suomentanut sanamuotoa hienoisesti muokaten luettavuuden parantamiseksi (kuitenkin niin, että tekstin merkityssisältö on pysynyt samana).

Abû Mâlik al-Ash`arî relates: “I heard the Prophet (peace be upon him) say: “There will be a group of my people who will make permissible for themselves adultery, pure silk, intoxicants and musical instruments.”


Tämä on autenttinen hadith. Sahih al-Bukharin kokoelmassa kyseinen hadith on tallennettu mu'allaq-nimellä tunnettuna riippuvana kerrontana. Ibn Hajar al-`Asqalânî on tutkinut tätä kerronnan ja osoittanut sen olevan jälijitettävissä yhdeksän täysin toisiinsa liittyvän välitysketjun kautta [Profeettaan].

Musiikkiin liittyvien sääntöjen osalta kaikki islamilaiset oppineet ovat yksimielisiä siitä, että musiikki, joka liittyy juomiseen, turmelukseen sekä sopimattomaan ja epäislamilaiseen käyttäytymiseen ​​on kielletty. Oppineiden mielipiteet poikkeavat toisistaan ​​sellaisen musiikin osalta, joka on vapaa tällaisista kielteisistä mielleyhtymistä.

Suurin osa islamin uskonoppineista kieltää musiikin ja soittimet sellaisenaan, vaikka niihin ei liittyisi mitään negatiivisia mielleyhtymiä. On olemassa lukuisia haditheja, jotka ovat negatiivisia musiikkia kohtaan - mukaan lukien Abu Malik al-Ash `ari Sahih al-Bukhari välittämä hadith: "Kuulin Profeetan (rauha hänelle) sanovan: "Tulee olemaan ryhmä minun kansaani, jotka tekevät sallituksi aviorikoksen, puhtaan silkin, päihteet ja soittimet."

Useimmat tutkijat tulkitsevat tämän kiistattomasti aidoksi todistetun hadithin tarkoittavan sitä, että musiikki on laitonta. Tämä on selvästi hadithin antaman vihjauksen vaikutusta. Ajatus "tehdä sallituksi" viittaa siihen, että asia on ollut alunperin kielletty. Lisäksi instrumentaalimusiikki mainitaan "tehdyn sallituksi" yhdessä sellaisten tekijöiden kanssa, jotka ovat yksiselitteisesti lainvastaisia, mikä antaa viitteitä siitä, että soittimia koskevat samat säännöt. Islamin uskonoppineet, jotka kieltävät musiikin - ja he ovat suuri enemmistö uskonoppineista kaikkien neljän lakikoulukunnan osalta - käyttävät tätä hadithia perustana yleiselle päätökselle kieltää musiikki.

Toinen hadith, joka viittaa naisten useissa eri yhteyksissä soittamaan daff-soittimeen, nähdään poikkeuksena pääsäännöstä. Sunnan mukaiset poikkeukset viittaavat aina pelkästään ihmisääneen ja daff-soittimeen (tamburiini ilman kelloja).

Uskonoppineet, jotka kieltävät musiikin tunnustavat tämän poikkeuksen. Kuitenkin he ovat eri mieltä siitä, kuinka laajalle tämä poikkeus ulottuu. Jotkut opineet pitävät poikkeusta yleisesti otettavana ja mahdollistavat daff-soittimen miehille ja naisille kaikissa tilanteissa. Jotkut rajoittavat poikkeuksen naisiin. Jotkut rajoittavat sen juhliin. Jotkut rajoittavat poikkeuksen naisten juhliin. Itse soittimen osalta jotkut uskonoppineet rajoittavat myönnytyksen daff-soittimeen, kun taas toiset sallivat kelloin varustetun tamburiinin ja muuntyyppiset rummut.

On olemassa muutamia oppineita, jotka sallivat kielteisistä mielleyhtymistä vapaan musiikin. Näihin oppineisiin kuuluu Ibn Hazm ja jossakin määrin Abu Hamid al-Ghazali. Suurin osa tutkijoista, jotka sallivat kielteisistä mielleyhtymistä vapaan musiikin tulkitsevat samoja tekstejä eri tavoin. He väittävät, että musiikkikielto on kontekstuaalista. Pohjimmiltaan he eivät näe eri haditheissa yleistä musiikkikieltoa, vaan musiikin kieltämistä sellaisten toimien yhteydessä, joita voidaan pitää kyseenalaisina. Tämän vuoksi he pitävät yleissääntönä, että musiikki itsesään on sallittua.

Ne, jotka haluavat puolustaa musiikin laillisuutta menevät usein pidemmälle ja ottavat esille hadithin laulamisesta ja daff-soittimesta erityistilaisuuksissa tukemaan musiikin ja soittimien yleistä sallittavuutta. He näkevät eri musiikkia paheksuvissa haditheissa tapauksia, jotka ovat poikkeuksia musiikin yleiseen sallittavuuteen - että musiikki on kiellettyä vain silloin, kun sitä on käytetty syntisissä yhteyksissä.

Jokainen meistä voi vertailla näitä vastakkaisia väitteitä objektiivisesti, ja päättää kumpi näistä kahdesta tulkinnasta vaikuttaa todennäköisesti turvallisemmalta ja kaikkein oikeimmalta ja kumpi näistä tulkinnoista on lähempänä toiveajattelua.

Ja Allah tietää parhaiten.

2 kommenttia:

  1. Hahmotan maailman asioita sen mukaan, syöksevätkö ne meidät tokkuraiseen mitävälii-mielentilaan, vaiko suuriin kiihkeisiin johonkin tunteisiin, vaiko harmoniaan ja yhteyteen Jumalan kanssa. Musiikki voi tehdä kaikkea tätä, ja sellainen musiikki, joka auttaa pysymään viimeksi mainitussa mielentilassa, on hyvää - muuten on parempi olla hiljaisuudessa ja toistaa Hänen nimiään. Tosin keskimmäisen kategorian musallakin on puolensa, jos pitää päästä pois siitä apaattisesta hälläväliä-olotilasta, jossa piehtaroiva ihminen masentuu.

    VastaaPoista
  2. Hyvä huomio tuo, että musiikkia on monenlaista. Yhtenä argumenttina musiikin soittamisen ja kuuntelemisen kieltämiseen on ollut juuri se, että musiikki voi toimia tavallaan päihteiden kaltaisesti - se voi lietsoa kuuntelijan epäsuotuisaan mielentilaan. Toisen ääripään musiikki puolestaan vie lähemmäksi henkisyyttä ja Jumalaa, ja se on hyväksi. Koraanin resitoiminenkin on jonkinlaista ihmisäänellä tuotettua musiikkia ja se on sallittu.

    VastaaPoista

Tervetuloa kommentoimaan tekstejäni. Blogini on kommenttiystävällinen - varaan kuitenkin itselleni oikeuden olla julkaisematta kommentteja, jotka loukkaavat minua tai islamin uskoa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...