sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Kaikki on lainaa

Usein päivittelemme sitä, kuinka aika kulkee niin nopeasti. Päivät vilahtavat ohi käytettynä hyödylliseen tai vähemmän hyödylliseen tekemiseen. Varsinkin lasten kanssa ajan kuluminen, suoranainen häviäminen, tuntuu erityisesti korostuvan. Lapset ovat meillä lainassa: annamme heille elämän ja kasvatamme heidät parhaamme mukaan tulevaa varten, mutta lopulta (usein mielestämme liian nopeasti) on aika päästää irti. Tuntuu haikealta ajatella, että lapsista kasvaa omia yksilöitään, joilla tulee olemaan omat mielenkiinnon kohteensa ja tulevaisuudensuunitelmansa. Sitä on hienoa seurata sivusta, mutta samalla huomaa ajan nopean kulumisen. Haikeudentunnetta voi aiheuttaa se, että huomaa lasten toteuttavan niitä asioita, joihin itse ei ole rohjennut. Oma aika on voinut huveta jahkailuun ja päämäärättömään haahuiluun.

Nykyinen elämänmeno tuntuu toisinaan käsittämättömältä. Kulutamme esimerkiksi luonnonvaroja nopeammin kuin ne uudistuvat-  jos uudistuvat ollenkaan. Itseäni hirvittää järkyttävän suuri muovijätteen määrä, jonka perheemme on jättänyt ja tulee jättämään jälkeensä. Maapallon luonnonvaroineen on kuitenkin vain lainassa; meidän tulisi huolehtia siitä, että lapsemme ja heidän lapsensa saavat nauttia puhtaasta luonnosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Se tuntuu usein unohtuvan, vaikka myös islam korostaa luonnon kunnioitusta ja rohkaisee ympäristöystävälliseen ajattelutapaan. Islam hyväksyy taloudellisen menestyksen, kunhan se tapahtuu tiettyjen rajojen puitteissa, ei esimerkiksi muita ihmisiä tai ympäristöä riistämällä.

Elämän väliaikaisuus on aihe, jota käsitellään myös muissa uskonnoissa ja kulttuureissa. Mieleeni tulevat ensimmäiseksi mandala, useissa uskonnoissa käytetty symboli, jota esimerkiksi buddhalaiset tekevät hiekkaan. Se korostaa mielestäni oivallisesti pysymättömyyttä, sitä ettei meillä ole lopulta kuin tämä päivä, nykyhetki. Muuhun on turha takertua. Islaminkin ajattelumaailma kohdentuu tietyssä mielessä aikaan, jolloin meitä ei enää ole: maallisessa elämässä tekemämme teot huomioidaan siinä, millainen kohtalo meitä odottaa Tuomiopäivänä.

Kerran uutena ostettu vaatekappale kuluu ja heitetään lopulta pois (tai parhaassa tapauksessa kierrätetään esimerkiksi matonkuteena), uusinkin tietokone muuttuu muutamassa vuodessa vanhanaikaiseksi ja korvautuu kevyemmällä/tehokkaammalla/edullisemmalla, musiikkia tai esimerkiksi nasheedeja tallennetaan tulevaisuudessa kenties sellaisilla tavoilla, joita emme pysty vielä kuvittelemaan. Yleensä vanhentunut, rikkoutunut tai muuten vain mennyttä aikaa edustava hyödyke menettää rahallisen arvonsa nopeasti. Materiaalisessa elämässä kiertokulku on nopeutunut kaiken aikaa. Ei siis ihme, että kiinnostus uskontoja ja hengellistä ja henkistä ajattelua kohtaan on kasvanut. Ne tarjoavat kiintopisteen, jotakin pysyvää ainaisen muutoksen keskellä. Tietyssä mielessä uskontojenkin tulee olla perillä nykyajasta; esimerkiksi fatwoja laadittaessa kysymys on usein asioista, joita ei tarvinnut miettiä vielä muutama vuosikymmen sitten. Kuitenkin islam tuntuu minulle turvasatamalta ja edustaa pysyvyyttä.

Ascetism is not that you don't possess anything. Ascetism is that you don't let anything to possess you.
(Tämä ajatus on peräisin eräältä muslimiajattelijalta, jonka nimeä en valitettavasti enää muista enkä löytänyt lähdettä uudelleen.)


P.S. Ei ehkä liity kovin kiinteästi edellä käsiteltynn asiaan, mutta en voi olla hehkuttamatta eilen sattumalta löytämääni Not Buying Anything-blogia, jossa tartutaan elämän väliaikaisuuteen varsin konkreettisella tavalla. Vakavasta aiheesta asiallisesti mutta ei liian ryppyotsaisesti kirjoitettuna blogi tarjoaa konkreettisia vinkkejä löytää elämästä materian sijasta henkisyys ja parempi elämänlaatu.

1 kommentti:

  1. Assalaam 'alaikum wa rahmatullaahi wa barakaatuh rakas sisko Nadia!

    Itsekin mietin paljon näitä asioita elämän väliaikaisuudesta ja siitä mikä todella on tarpeen. Haluan pyrkiä minimalistisuuteen, koska se tuntuu olevan kaikin puolin hyvä vaihtoehto. Luonto ja hengellisyys ovat itselleni erittäin tärkeitä arvoja, totta kai, koska olen muslimi. Hiljalleen olen huomannut kuinka moni asia on niin turhaa tässä maailmassa ja niiden "omistaminen" (ts. lainaaminen) tuntuu liian raskaalta, mikäli haluan pitää sydämeni kevyenä ja varattuna Allahille (سبحانه و تعالى‎) toiveenani todella miellyttää Häntä. Markkinoijat ovat ovelia saadessaan ihmiset ostamaan jatkuvasti uutta, mutta onneksi ihmiset pääsevät myös eroon illuusioistaan ja löytävät tilalle jotain hengellistä, joka auttaa heitä elämään merkityksellistä ja mielekästä elämää.

    P.S. "Askeettisuus ei ole sitä, että ei saisi omistaa mitään, vaan että mikään ei saisi omistaa sinua" on sitaatti profeetta Muhammadin ﷺ serkulta ja vävyltä 'Ali ibn Abii Taalibilta.

    VastaaPoista

Tervetuloa kommentoimaan tekstejäni. Blogini on kommenttiystävällinen - varaan kuitenkin itselleni oikeuden olla julkaisematta kommentteja, jotka loukkaavat minua tai islamin uskoa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...