sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Kirja-arvio: Vanhuus kaupungissa

Vanhuus kaupungissa on kokoelma esseitä eri alojen toimijoilta, joissa yhteisenä nimitttäjänä on vanhuuden ja kaupunkiyhteiskunnan välinen suhde. Kirjoittajina toimivat esimerkiksi kirjailija-arkkitehti Arne Nevanlinna, poliitikko Sirpa Pietikäinen, Helsingin yliopiston dosentti Hannele Koivunen sekä historian ja naistutkimuksen asiantuntija Päivi Setälä. Aihevalikoima on sangen monipuolinen aina vaivaistaloista ja kunnalliskodeista keinutuolin terveysvaikutuksiin ja hiljaiseen tietoon. Kirjoituksia on yhteensä kaksitoista ja niitä kokoaa yhteen kirjan aloitusluku, jonka kirjan toimittanut professori Antti Karisto on kirjoittanut.

Vanhuutta on tietääkseni tutkittu suhteellisen vähän ja aihepiiri on muutenkin ollut kaikkea muuta kuin mediaseksikäs. Valitettavasti edelleenkin vallalla tuntuu olevan ajatus siitä, että jokainen haluaa elää vanhaksi mutta ei tulla vanhaksi. Vanhoja ihmisiä arvostetaan silloin, kun he ovat tuottavia, pitkään mukana työelämässä ja kaikin puolin aktiivisia ja harrastavia. Sen sijaan usein tunnutaan unohtavan kaikki se hiljaisen tiedon määrä, joka on kertynyt myös usealle passiivisen oloiselle vanhukselle. Suomalaisessa yhteiskunnassa vanhuksia ei arvosteta samaan tapaan kuin joissakin muissa yhteiskunnissa, vaikka syytä ehkä olisi. Teos korostaa myös, että vanhuus on elämänvaihe ja vaikka monet haluavatkin asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, on myös niitä jotka erityisesti haluavat elää viimeiset vuotensa hoivakodissa. Vanhuksia on moneen lähtöön ja jatkuvaan toimeliaisuuteen kehottaminen voi muodostua rasitukseksi niille, jotka haluavat keskittyä enemmän sisäiseen maailmaansa. Eräs kirjoittajista toteaakin, että vanhuksen elämä voi olla sisäisesti hyvin rikasta, vaikka päältä päin katsottuna siinä ei näytä tapahtuvan juuri mitään.

Olen itse jossakin määrin kiinnostunut vanhuudesta ja erityisesti hiljaisesta tiedosta, jota tunnutaan nykyään hyödyntävän aivan liian vähän. Elämänrytmimme on usein niin kiireinen, ettei vanhuksen verkkaiseen seuraan tunnu löytyvän aikaa. Tämän kirjan myötä voi hetkeksi rauhoittua  vanhemman sukupolven elinpiiriin ja lukea vaikkapa siitä, miksi keinutuolit ovat niin tärkeitä monen vanhuksen kodissa.

Tekniset tiedot:
Karisto, Antti (toim.): Vanhuus kaupungissa
ISBN: 951-0-22374-3
WSOY 1997
Sidottu, 198 s.
Kirjastoluokka: 99.1

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tervetuloa kommentoimaan tekstejäni. Blogini on kommenttiystävällinen - varaan kuitenkin itselleni oikeuden olla julkaisematta kommentteja, jotka loukkaavat minua tai islamin uskoa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...