torstai 17. tammikuuta 2013

Paluu koulun penkille

Vuoden alku tuo monelle muutoksia elämään joko niin, että niitä on itse toivonut ja hakenut tai aivan tahtomattakin. Minulle se on merkinnyt opintojen aloittamista monen vuoden tauon jälkeen - ja aivan vapaaehtoisesti, Jumalalle kiitos. Sain erään mieheni kanssa käymäni keskustelun perusteella idean hakea avoimeen yliopistoon, koska siellä oli tarjolla minulle sopiva opintokokonaisuus. Hain, pääsin aluksi varapaikalle ja viimein jonkun mielensä muuttaneen henkilön peruessa oman osallistumisensa lopulta ihan oikeaksi opiskelijaksi. Voi sitä ilon tunnetta, kun sain sähköpostin minulle myönnetystä opinto-oikeudesta, vaikka olin hakenut opintoihin niin viime tipassa!

Nyt opintoja on viikko takana ja selvyyden vuoksi kerrottakoon, että en ole palannut koulun penkille aivan kirjaimellisesti. Näinä tietoliikenteen luvattuina aikoina etäopinnot mahdollistavat itsensä sivistämisen myös meille kotiäideille, joilla on samaan aikaan hoidettavana kaksi pientä lasta. Luentokurssit voi kuunnella kotona ja muutenkin työskentelytavat ovat niin itsenäisiä, että opintoja voi suorittaa melkein mihin aikaan tahansa sopiva hetki sattuu löytymään. Se onkin välttämätöntä, jos aikoo opiskella vauvavuoden aikana, sillä tehtävät on kuitenkin palautettava tiettyihin päivämääriin mennessä.

Viimeisen viikon aikana on muistunut mieleen noin kymmenen vuoden takainen aika, kun aloittelin opintoja yliopistossa perustutkinto-opiskelijana. Vain taivas tuntui olevan rajana kaikkien niiden mielenkiintoisten kurssien keskellä, jotka vain odottivat suorittajaansa. Nytkin rahalla maksamalla mahdollisuudet ovat erittäin monipuoliset ja rajoitteena on lähinnä aika. Parhaimmillaan opiskelu on tuntunut hienona flow-tilana, kun kaksi tuntia on kulunut aivan huomaamatta, kun on tehnyt mieli lukea tai kirjoittaa "enää pieni hetki". Toivottavasti minulle ei käy niin kuin eräälle ekaluokkalaiselle, joka oli niin innoissaan koulun aloittamisesta, että teki koko vuoden ajaksi mitoitetun harjoituskirjan tehtävät ensimmmäisen viikon aikana...

Minulle ja kaikille muille uusien (tai miksei vähän vanhempienkin) mielenkiintoisten haasteiden parissa työskenteleville toivon intoa alkaneelle vuodelle ja kärsivällisyyttä niinäkin hetkinä, kun kaikki ei tunnu sujuvan aivan niin kuin pitäisi. Kyllä se kevätaurinko vielä ilmestyy valaisemaan tietämme, jos Jumala suo.

2 kommenttia:

  1. Toivon kaikkea hyvää sinulle uusien haasteiden parissa! Olen tosi iloinen puolestasi!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Hawa! Tämä tosin tarkoittaa, että oma aika jää todella minimiin, mutta onneksi opinnot ovat olleet todella mielenkiintoisia. Yritän vastata sinulle pitemmin heti, kun aika sen sallii, insha Allah.

    VastaaPoista

Tervetuloa kommentoimaan tekstejäni. Blogini on kommenttiystävällinen - varaan kuitenkin itselleni oikeuden olla julkaisematta kommentteja, jotka loukkaavat minua tai islamin uskoa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...