maanantai 22. heinäkuuta 2013

Lukupaasto

Ramadania, islamilaisen vuoden yhdeksättä kuukautta, on kulunut jo muutama viikko. Tänä vuonna vietimme Ramadanin alkupuolen sukuloimassa Lähi-idässä ja nyt olemme palanneet Suomeen. Ramadan sai hyvän alun muiden uskovaisten luona ja nyt yritän saada saman tunnelman jatkumaan kuun loppuun asti.

Matkalla kaipasin Suomesta tyynyliinoja ja pussilakanoita, jogurttia ja kunnollista lämmintä suihkua. Matkaltamme Suomeen palatessani jäin puolestaan kaipaamaan hyviä leipiä ja muita ruokia, rukouskutsun kuulemista minareeteista, lämmintä (toisinaan ehkä turhankin helteistä) säätä, sitä että pestyt vaatteet kuivuvat ulkona parissa tunnissa ja tietysti ihmisiä. Jäin kaipaamaan myös sitä Ramadanin tunnelmaa, joka täältä Suomesta tuntuu puuttuvan. Voi tietysti olla myös myös omasta seurasta ja mielentilasta kiinni, mutta jotenkin Ramadan tuntui erilaiselta muslimimaassa koettuna. Paaston rikkominen taateleilla illansuussa oli yhteinen rituaali, joka tuntui luovan keskinäistä solidaarisuutta ja yhdistävän ihmiset saman pöydän ääreen. Useana iltana naapurit ja sukulaiset antoivat ruokalahjoja toisilleen - pieni mutta huomaavainen ele, jota näkee ainakin Suomessa kovin harvoin.

Minulle tämä Ramadan on neljäs paastokuukausi muslimina. Varsinainen paastoaminen on jäänyt lähinnä syömisen vähentämiseen ja yksinkertaistamiseen, sillä useimpina noista vuosista olen ollut joko raskaana tai imettänyt, jolloin paastoamisen voi jättää väliin. Pitkäaikaissairauteni vuoksi paastoaminen ei myöskään ole pakollista. Olen yrittänyt kiinnittää huomiota siihen, että annan arvoa ruoalle enkä turhaan heitä syömäkelpoista ruokaa pois. Paaston perimmäisenä tarkoituksena lienee niiden muistaminen, joilta riittävä puhdas juomavesi ja ruoka puuttuvat. Siinä missä joillakin on tapana mässäillä auringonlaskun jälkeen, pyrin itse yksinkertaisilla ruoka-aineilla muistamaan tämän kuukauden periaatteita: oman uskon vahvistamista, läheisten huomioimista ja yksinkertaisten ilojen arvostamista.

Aikaisempina vuosina olen lukenut Ramadanin aikaan Koraanin läpi, usein muutakin uskonnollista kirjallisuutta. Eräänä vuonna olin niin innoissani löydettyäni profeetta Muhammadin elämäkerran kirjastosta, että luin sen suurelta osin jo ennen Ramadanin alkua. Tään vuonna löysin kirjakaupasta muutamia islamia käsitteleviä kirjoja, joita olen lukenut syventääkseni tietouttani. Olen myös lukenut joitakin islamilaisia sivustoja, mutta niiden anti tuntuu Ramadanin osalta aika laimealta.

Tänä vuonna pidättäytyminen ruoasta on ollut kohdallani enemmänkin pidättäytymistä lukemisesta. Pidin kirjastossa käymisesssä melkein kahden kuukauden tauon tenttikirjojen lukemisen ja matkamme vuoksi. Palattuamme Suomeen menin seuraavana pävänä kirjastoon täyttämään lukuvajettani ja nyt kotona on odottamassa taas pino luettavaa. Kirja-arvioita on siis taas lähiaikoina luvassa, jos Jumala suo. Kaltaiselleni lukutoukalle noin pitkä aika ilman kirjallisuutta on tuntunut vaikealle, mutta se on opettanut toki samalla myös kurinalaisuutta ja pitkämielisyyttä.

Aikaisempien vuosien Ramadan-tekstejäni:

Ramadan-valmisteluja (vuosi 2010)
Ramadan kareem! (vuosi 2011)
Mitä on Ramadan ilman paastoa? (vuosi 2011)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tervetuloa kommentoimaan tekstejäni. Blogini on kommenttiystävällinen - varaan kuitenkin itselleni oikeuden olla julkaisematta kommentteja, jotka loukkaavat minua tai islamin uskoa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...