keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Kirja-arvio: Suljettu maa. Elämää Pohjois-Koreassa

Suljettu maa - elämää Pohjois-Koreassa kertoo kuuden Kiinaan ja Etelä-Koreaan loikanneen pohjoiskorealaisen näkökulmasta elämästä yhdessä maailman suljetuimmista valtioista. Yhdysvaltalaisen toimittaja Barbara Demickin haastattelemat loikkarit ovat osa Pohjois-Korean diktatuuria paennutta väestöä, jota vielä 2000-luvulle tultaessa oli äärimmäisen vähän, arviolta alle tuhat henkeä. Tämän jälkeen pako maasta on kiihtynyt huomattavasti, ja jotkut ovat alkaneet ennustaa Pohjois-Korean romahdusta ja massiivista väestöryntäystä Etelä-Koreaan. Yllättäen valtio on kuitenkin kestänyt koettelemuksesta toiseen, vaikkakin kansan hyvinvoinnin kustannuksella.

Teoksessa kerrotaan Mi-ranin ja Jung-sanin nuorena syttyneestä rakkaudesta, joka kestää yli vuosikymmenen saamatta kuitenkaan koskaan todellista täyttymystä heidän toisistaan poikkeavien taustojen vuoksi. Pohjois-Koreassa "epäpuhdas verenperintö" yltää kolmen sukupolven päähän ja estää tehokkaasti työväenpuolueen kannalta epätoivotut avioliitot. Oman tarinansa kertovat myös rouva Song, kommunismin ja kotimaansa nimeen loppuun saakka vannova perheenäiti ja hänen kapinallinen tyttärensä Oak-hee sekä tohtori Kim, joka arvostetustaan ammatista huolimatta liittyy muiden kansalaisten joukkoon etsimään hengenpitimikseen villivihanneksia. Viimeisenä teoksen päähenkilönä on köyhä katulapsi Hyuck, jonka kohtalon jakaa nälänhädän alettua niin moni muukin.

Paradoksaalisesti Pohjois-Korea oli joitakin vuosikymmeniä sitten valtio, josta esimerkiksi Kiina otti mallia ruokkiakseen kansansa. Vuosikymmenten kuluessa, 1960-luvulta 2000-luvulle tultaessa, köyhyys kasvoi kasvamistaan. Sähkönpuutteen vuoksi tehtaita suljettiin ja maan omavaraisuusaste laski laskemistaan. Silti maahantuonti muista maista on ollut pääosin kielletty, ja kommunismin ihanne on osoittautunut kansalaisten keskuudessa toimimattomaksi. Salainen kauppa eri hyödykkeillä, kuten elintarvikkeilla sekä mustan pörssin kauppa ovat hengissä pysymisen kannalta suurelle osalle väestöstä ennemminkin sääntö kuin poikkeus.

Olen lukenut ja arvioinut Pohjois-Koreaan liittyen aikaisemmin muutamia teoksia, mutta siitä huolimatta tämä teos on todella silmät avaava, hätkähdyttävä kuvaus diktatuurin kaikenkattavasta vaikutuksesta ja maasta "jolla ei ole mitään kadehdittavaa maailmalta". Jossakin yhteydessä tätä teosta on arvioitu sanoin "tietokirjan uskottavuus ja romaanin jännitys" ja näihin sanoihin olen valmis yhtymään.

Tekniset tiedot:
Demick, Barbara: Suljettu maa. Elämää Pohjois-Koreassa
Suomentaja: Antti Immonen
ISBN: 978-951-796-751-8
Atena Kustannus 2011
Nidottu, 422 s.
Kirjastoluokka: 98.18

2 kommenttia:

  1. Luin kans pari vuotta sitten Pohjois-Koreaa käsittelevän kirjan. Oli se kyllä sellaista luettavaa, että välillä piti oikein muistuttaa itseään siitä, että tämä on tietokirjallisuutta, eikä fiktiota. Eikä loppua näy! Kansainvälinen yhteisökin vain katsoo sivusta ja antaa asian olla, politiikka pelaa hyvin. On se kumma miten "me" päätetään ketkä "pelastetaan" ja ketkä ei..

    VastaaPoista
  2. Sinäpä sen sanoit, SanaRiimu. Tämä teos olisi käynyt vetävästä romaanista, jos se ei olisi sattunut olemaan tosiasioihin perustuva. Tällaiset kirjat pistävät aina miettimään omaa asemaa ja toisaalta sitä, miten ihmisiä voidaan aivopestä pitämään vaikka minkälaista yhteiskuntaa ihmisarvoisena. Ja vaikka ei pitäisikään, kaikki eivät pääse sieltä pois ennen kuin koko systeemi romahtaa.

    VastaaPoista

Tervetuloa kommentoimaan tekstejäni. Blogini on kommenttiystävällinen - varaan kuitenkin itselleni oikeuden olla julkaisematta kommentteja, jotka loukkaavat minua tai islamin uskoa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...