sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Kirja-arvio: Miten käy. Pakinoita arkipäivän aiheista

Miten käy uuden ajokortin hakemisessa kadonneen tilalle? Miten käy lentokoneessa ruokaillessa? Miten käydä intiaanista? Tässä pienessä kirjasessa italialainen kirjailija ja semiotiikan professori Umberto Eco käy arkipäiväisten (ja ehkä hieman kaukaa haettujenkin) aiheiden kimppuun komiikkaa hyödyntäen. Ei ole niin pientä aihetta, etteikö Eco saisi siitä aikaan hykerryttävää luettavaa. Kirjan sivuille näyttää tiivistyneen Murphyn lain kaltainen todellisuus: jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen ja mieluiten vielä pahimmalla mahdollisella tavalla. Toisaalta teoksessa on tietynlainen nostalginen pohjavire: teoksen julkaisusta on lähes 20 vuotta aikaa, minkä huomaa joistakin pakinoiden aiheista, kuten telefaksin lähetysohjeista ja kännyköiden käytön pohdinnasta.

Olen lukenut tämän kirjan nyt kolme kertaa. Sain siitä vinkin ensimmäisen kerran yliopistoaikana opiskelijatuttavaltani, jonka jälkeen palasin sen pariin kerran ennen nykyistä lukukertaa. Kirja on kestänyt hyvin aikaa ja tavallaan sitä voi lukea myös oman aikansa tuotteena, millä viittaan juuri joihinkin aikaisemmin mainitsemiini aiheisiin. Vielä lopuksi sivuhuomautus: kiinnostavasti tämä kirja on luokiteltu kaunokirjallisuudeksi, vaikka moni samansisältöinen kirja on luokiteltu tietokirjallisuuteen kuuluvaksi, mikä mielestäni kertoo näiden kahden luokittelun liukuvuudesta. Niin tai näin, ainakin pakinoiden ystäville Miten käy-teosta sopii suositella.

Tekniset tiedot:
Eco, Umberto: Miten käy. Pakinoita arkipäivän aiheista
Suomentaja: Liisa Ryömä
ISBN: 951-0-20171-5
WSOY 1995
Sidottu, 148 s.
Kirjastoluokka: 1.4

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tervetuloa kommentoimaan tekstejäni. Blogini on kommenttiystävällinen - varaan kuitenkin itselleni oikeuden olla julkaisematta kommentteja, jotka loukkaavat minua tai islamin uskoa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...