torstai 16. tammikuuta 2014

Kirja-arvio: Paperittomat

Paperittomat on toimittaja Kaisa Viitasen ja valokuvaaja Katja Tähjän yhteisuotos heidän vuoden mittaiselta matkaltaan eri EU-maissa, jolloin he dokumentoivat ilman oleskelulupaa maassa olevien ihmisten elämäntarinoita. Ymmärrettävistä syistä tekijöiden mukaan haastateltavia ja kuvattavia oli melko vaikea löytää ja suostutella osallistumaan tekeillä olleeseen valokuvateokseen. Suurin osa suostuneista esiintyykin kirjassa tekaistulla nimellä, vaikka monet ovat kuvista tunnistettavissa. Mukana on yhteensä 24 paperittomana maassa oleskelevan tarinat, jotka ovat alunperin kotoisin eri Afrikan valtioista, Etelä-Amerikasta sekä Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta.

Paperittomat-nimi on valittu sen vuoksi, että sen avulla halutaan korostaa, ettei kukaan ihminen ole laiton, vaikkei häntä virallisesti olisikaan olemassa. Hänellä ei vain ole tarvittavaa todistusta osoittamaan oleskeluoikeuttaan maassa. Monen haastatellun on ajanut Eurooppaan toivo paremmasta huomisesta, jota on siivittänyt sukulaisten, tuttavien tai salakuljettajien kertomukset menestystarinoista. Joillakin on taustallaan rakastuminen lähtömaassa tavattuun eurooppalaiseen ja joillakin ei ole vainon tai muun todella vaikean tilanteen vuoksi yksinkertaisesti ollut mahdollisuutta jäädä kotimaahansa. Moni joutuu pettymään, kun viranomaisest eivät myönnäkään turvapaikkaa, kun todellista tarinaa ei uskota ja seurauksena on uhka paluusta kotimaahan. Masentuneisuus ja yöunen vievä huoli selviytymisestä, seuraavan yön majapaikan sijainnista, kiinnijäämisestä pimeässä työpaikassa ja palkatta jääminen ovat haastateltujen tarinoissa hyvin tavallisia. Vaikka useissa Euroopan maissa onkin yhä yleisemmin kansalaisjärjestöjä, jotka ajavat paperittomien asiaa ja ilmaisia terveydenhuoltopalveluja, moni elää jatkuvan kiinnijäämisen riskin kanssa. Paperittomien lapsiperheiden yhtenä etuna on se, että esimerkiksi Hollannissa ja Belgiassa koulut ottavat myös paperittomien lapsia ilmiantamatta perhettä viranomaisille, joten heillä on mahdollista saada pruskoulutus. Toisinaan joillakin mailla on myös ohjelmia, joiden aikana he laillistavat tietyn ajan maassa oleskelleiden paperittomien oleskelun myöntämällä määräaikaisen oleskeluluvan, jonka aikana heidän on löydettävä työtä voidakseen jäädä pysyvästi. Kirjan haastatelluista kukaan ei ollut kuitenkaan saanut oleskelulupaa tätä kautta.

Kirjan tarinoita on melko raskasta lukea, sillä siinä esitellyt ihmiskohtalot ovat surullisia. Pieni osa haastatelluista oli kuitenkin löytänyt itselleen jonkinlaisen kestävän toimeentulotavan ja siten kohtuullisen siedettävän tavan elää. Tekijöiden mukaan kirjan tarkoituksena on herättää päättäjien ja kansalaisten tietoisuutta siitä, että jokaisessa maassa elää paperittomia, joilta puuttuvat usein aivan perustavanlaatuiset ihmisoikeudet. Tämän tarkoituksen toteuttamiseen kirjalla on täydet edellytykset.

Tekniset tiedot:
Viitanen, Kaisa ja Katja Tähjä: Paperittomat
ISBN: 978-952-5557-36-7
HS Kirjat 2010
Sidottu, 189 s.
Kirjastoluokka: 75.792

2 kommenttia:

  1. Sinulle on haaste blogissani! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Mia! Otan haasteen vastaan ja kirjoitan siitä postauksen mahdollisimman lähiaikoina.

    VastaaPoista

Tervetuloa kommentoimaan tekstejäni. Blogini on kommenttiystävällinen - varaan kuitenkin itselleni oikeuden olla julkaisematta kommentteja, jotka loukkaavat minua tai islamin uskoa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...