tiistai 8. huhtikuuta 2014

Kirja-arvio: Outo poika

Portia Iversen ja hänen miehensä Jon huomaavat poikansa Dovin olevan autistinen hänen ollessaan kahden vuoden ikäinen. Dovin mieli tuntuu yksinkertaisesti poistuneen - poikaan on vaikea saada yhteyttä, hän ei juurikaan puhu ja viihtyy omassa suljetussa maailmassaan. Siihen asti hankitut taidot unohtuvat ja hän jää merkittävästi jälkeen ikätasostaan. Koska Portia ei löydä mitään kunnollisia hoitokeinoja auttaakseen poikaansa, hän päättää ottaa selvää asioista itse ja perustaa ennen pitkää miehensä kanssa autismin parantamiseen tähtäävän CAN-nimisen säätiön.

Samoihin aikoihin Portia saa kuulla intialaisesta pojasta, Titosta, ja hänen äidistään, Somasta. Vaikeasta autismista huolimatta Tito on oppinut äitinsä avustuksella kommunikoimaan ihmisten kanssa ja erityisesti hänen kirjallinen ilmaisunsa on vertaansa vailla. CAN-säätiönsä turvin Portia kutsuu Titon ja Soman Yhdysvaltoihin, sillä hän haluaa selvittää, olisiko Soman käyttäymistä menetelmistä auttamaan myös muita vaikeasti autistisia. Tästä alkaa lähes loputtomalta tuntuva vierailukierros ja yhteydenpito alan eri asiantuntijoiden kanssa, jolloin Titoa testataan kerta toisensa jälkeen.

Eräs läpimurto tapahtuu, kun Soma saa autettua Portian poikaa Dovia. Hän saa päivissä ja viikoissa kiinni vuosia, joiden aikana mitään näkyvää kehitystä ei ollut tapahtunut. Portia ja Soma huomaavat, että vaikeastikin autististen lasten mieli voi olla todella terävä - nämä lapset ovat läsnä ja kuulevat kaiken, vaikka eivät ehkä pystykään osoittamaan sitä millään tavalla. Autistisen kuoren sisällä on tavallisen lapsen sielu ja mieli. Soman menestys huomataan pian ja ennen pitkää hän saa terapoitavakseen enemmän autistisia lapsia kuin pystyy vastaanottamaan. Hän pystyy auttamaan heitä kaikkia. Lopulta Tito ja Soma päättävätkin jäädä lopullisesti Yhdysvaltoihin ja Soma löytää terapiataidoistaan itselleen uuden ammatin.

Outo poika -teoksen nimiroolissa oleva Tito saa kirjassa aluksi niin paljon huomiota, että välillä lukijasta voi vaikuttaa siltä, kuin Portia olisi unohtanut oman autistisen poikansa kokonaan. Kierrellessään eri puolilla maata hoitovastuu jääkin monesti Dovin isälle tai muille hoitajille. Teoksen lopussa Dov nousee kuitenkin keskiöön ja on suorastaan ilo seurata hänen kehittymistään - löytymistään. Outoja poikia onkin siis oikeastaan enemmän kuin yksi. Kirjassa kuvatut testausmenetelmät voivat vaikuttaa liiankin yksityiskohtaisilta, mutta muuten pidin teoksesta ja sen sanomasta kovasti.

Tekniset tiedot:
Iversen, Portia: Outo poika
Suomentaja: Liisa Paakkanen
ISBN: 978-951-0-33454-6
WSOY 2008
Sidottu, 433 s.
Kirjastoluokka: 59.55

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tervetuloa kommentoimaan tekstejäni. Blogini on kommenttiystävällinen - varaan kuitenkin itselleni oikeuden olla julkaisematta kommentteja, jotka loukkaavat minua tai islamin uskoa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...